Suhteellisen omituinen aamu, omituinen jopa maanantaiksi, jopa loman jälkeiseksi ensimmäiseksi maanantaiksi. Ylös normaalisti, 5:30 ja puurot ja kahvit tulille. Päätin samalla avata työkoneen varmistaakseni että todella voin pitää etäpäivän. No, tämän sain varmistettua ja vähän jopa töitä tehtyä. Syötiin puurot rouvan kanssa, juotiin kahvit ja saattelin hänet ensimmäiselle omalle kimppakyytivuorolleen meidän "isommalla" autolla. Kävin laittamassa lastenhuoneeseen valot että muksut heräisivät, ja jatkoin työ-s-postin sorttaamista. Lapset heräili, söivät aamupuuronsa ja autoin pienempää pukemaan. Sitten tuli tenkka-poo: kakkosauton avaimet hukassa. Eikä löytyneet edes etsimällä. Luovutussoitto rouvalle paljasti totuuden: avaimet olivat hyvässä tallessa hänen käsilaukussaan, työpaikallaan. Mitäs nyt sitten?
Kestävyysurheiluaddikti keksi heti ratkaisun: ipanoille ulkovaatteet päälle, itselle lenkkikamat, ja kävellen ala-asteen kautta päiväkodille. Päiväkotireppu kulki helposti selässä ja pojalla oli kivaa heti aamusta kun pääsi ulkoilemaan. Ja niin oli iskälläkin, päiväkodilta pitemmän kautta juosten kotiin, semmoset 7,6km.
Eli kun normaalisti oltaisiin menty lenkki - puuro - päiväkotiin - työt
Nyt sitten vedettiin vähän omia polkuja: työt - puuro - työt - koulu+päiväkoti (kävellen) - lenkki - työt
Lauantain Finlandia painoi kyllä vielä selkeästi jaloissa, ja sykkeet oli vähän ylhäällä (voi kyllä johtua liiasta vaatetuksestakin). Mutta nyt saa sitten vihdoin syödä, ainut ongelma on että posti on tuonut pöydälle sekä Triathlete Magazinen että Pyöräily & Triathlon -lehdet. Pitäisi päättää kumman ottaa safkalukemiseksi...
Tuli myös s-postissa mainos Fitzgeraldin keittokirjasta (se Racing Weight -kaveri), yritin löytää sitä sähkösenä mutta ei onnistunut. On se nyt kumma ettei ne tajua kuinka paljon helpompi tämmöselle hätäselle ukolle on ostaa ja saada opus samantien käyttöön kuin odottaa monta päivää että paperipaketti tulee etanapostissa. Johan sitä jo oma lahoinen pää unohtaa siinä ajassa mitä on tilannut! Toisaalta, se on sitten aina niin kuin pieni joulu kun se paketti saapuu... 😃
Noh, en tilannut paperinippua, odotan kunnes saavat sähköseksi tai sitten unohdan koko opuksen (jälkimmäinen huomattavasti todennäköisempää). Their loss.
Oma huomio: iPad riippuvuus kyllä kasvaa vauhdilla, tällä on niin helppo lukea kun vain saa matskun koneeseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti